A

Kukaan ei uskonut, että mä saisin kesäduunia, ei edes mutsi. Ei sen jälkeen, mitä tapahtui Mäkissä viime syksynä. 

Suoraan sanottuna mäkään en ihan uskonut, kun ne soitti mulle ja pyysi työhaastatteluun. Mä luulin sen olevan jokin läppä. Ja sitten kun mä menin sinne haastatteluun, hikoilin koko matkan Keravalta Stadiin, ja sitten kun se muija ei sitten kysynytkään paljon mitään, mä olin että vittu, tänkö takia mä raahasin perseeni tänne asti? Oletko sä ihan tosissasi? En mä siis sitä oikeasti ääneen sanonut. Mutta ajattelin koko ajan ja koko kotimatkan ajan myös.

Mutta tää duuni on siis todella jees näin niin kuin finanssimielessä. Mä täytän kesällä kaheksantoista, ja mummi on luvannut maksaa autokoulun. Sitten mä tartten vielä auton. Ja koska porukat eivät ole olleet kovin suostuvaisia rahottamaan mua sen jälkeen, kun lopetin kampaajakoulun, on mun ostettava se itse. Ja mä en ihan millä tahansa ala ajaa, riittävän paha että pitää asua Keravalla.

Tänään on mun eka päivä. Mä menen muumitalon näköiselle rakennukselle hakemaan avaimet, ja sitten vaihdan päälle pellenväriset työvaatteet. Katson peiliin enkä ole näyttänyt näin urpolta pitkään aikaan. Kaiken kruunaa hattu, jollasta mummi pakotti pitämään päässä Turkissa kun olin viisi. Täällä siitä määrää hygieniasäädös tai jotain sinnepäin. Kävelen blondin esimiehen (niillä on coolimmat vaattet kuin meillä, eikä edes mitään hattua) perässä siniseen kioskiin ja se alkaa selittää miten kaikki oikein toimii. Kytkin siellä, toinen täällä. Luukku pitäisi avata puolen tunnin päästä.

Koulutukset oli ihan hanurista. Pysyttelin vähän takaa-alalla, tarkkailin sitä jengiä ja yritin päätellä, millainen mun kesästä tulisi. Suoraan sanottuna ei hyvältä näyttänyt. Suurin osa oli muijia, sellasia yli-innokkaita lukiotyttöjä, jotka oli koko ajan että ylppärit sitä ja pääsykokeet tätä. Sitten oli pari todella nörtinnäköistä kundia, jotka ei sanoneet sanaakaan koko aikana. Yritin siinä sitten oppia tekemään hattaraa ja mitä niitä muita juttuja nyt olikaan, samalla kun olin koko ajan että mihin mä oikein olen joutunut? En mä oikeastaan oppinut mitään. Ne sanoi että se ei haittaa, että töissä oppii. Samaa ne tietenkin sanoi Mäkissäkin.

Tekee mieli röökiä. Missäköhän ne kertoi sen tupakkapaikan olleen?